FENON KLIININEN KÄYTTÖ ASTMASSA

Uloshengitetyn typpioksidin tulkinta astmassa

Yksinkertaisempi menetelmä on ehdotettu American Thoracic Societyn kliinisen käytännön ohjeistossa FeNO:n tulkintaan:

• Alle 25 ppb:n FeNO-arvo aikuisilla ja alle 20 ppb:n alle 12-vuotiailla lapsilla viittaa siihen, ettei hengitysteissä ole eosinofiilistä tulehdusta.
• Yli 50 ppb:n FeNO-arvo aikuisilla tai yli 35 ppb:n lapsilla viittaa eosinofiiliseen hengitysteiden tulehdukseen.
• FeNO-arvoja aikuisilla välillä 25–50 ppb (lapsilla 20–35 ppb) tulee tulkita varoen kliininen tilanne huomioon ottaen.
• Yli 20 prosentin ja yli 25 ppb:n (lapsilla 20 ppb:n) nousu FeNO-arvossa aiemmin vakaasta tasosta viittaa lisääntyvään eosinofiiliseen hengitysteiden tulehdukseen, mutta yksilöiden välillä on suuria eroja.
• FeNO-arvon lasku yli 20 prosenttia yli 50 ppb:n arvoilla tai yli 10 ppb:n arvoilla alle 50 ppb:n arvoilla voi olla kliinisesti merkittävää.

Astman diagnosointi ja karakterisointi

Global Initiative for Asthma suosittelee olemaan käyttämättä FeNO:ta astman diagnosoinnissa, koska se ei välttämättä ole koholla ei-eosinofiilisessä astmassa ja voi olla koholla muissa sairauksissa kuin astmassa, kuten eosinofiilisessä keuhkoputkentulehduksessa tai allergisessa nuhassa.

Terapian oppaana

Kansainvälisissä ohjeissa suositellaan FeNO-tasojen käyttöä muiden arviointien (esim. kliinisen hoidon, kyselylomakkeiden) ohella astman hallintahoidon aloituksen ja säätämisen ohjaamiseksi.

Käyttö kliinisessä tutkimuksessa

Uloshengitetyllä typpioksidilla on tärkeä rooli kliinisessä tutkimuksessa, ja se todennäköisesti auttaa laajentamaan ymmärrystämme astmasta, kuten astman pahenemisvaiheisiin vaikuttavista tekijöistä sekä astmalääkkeiden vaikutuskohdista ja vaikutusmekanismeista.

KÄYTTÖ MUISSA HENGITYSTIEIDEN SAIRAUKSISSA

Bronkiektasia ja kystinen fibroosi

Kystistä fibroosia (CF) sairastavilla lapsilla on alhaisemmat FeNO-tasot kuin asianmukaisesti kaltaistetuilla verrokeilla. Sitä vastoin eräässä tutkimuksessa havaittiin, että potilailla, joilla ei ollut kystistä fibroosia, oli kohonneet FeNO-tasot, ja nämä tasot korreloivat rintakehän TT-kuvauksessa havaittavan poikkeavuuden asteen kanssa.

Interstitiaalinen keuhkosairaus ja sarkoidoosi

Sklerodermapotilailla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin interstitiaalista keuhkosairautta (ILD) sairastavilla potilailla korkeampi uloshengitetyn typpioksidin määrä verrattuna niihin, joilla ei ollut ILD:tä, kun taas toisessa tutkimuksessa havaittiin päinvastainen. 52 sarkoidoosipotilaan tutkimuksessa keskimääräinen FeNO-arvo oli 6,8 ppb, mikä on huomattavasti pienempi kuin astman tulehduksen kuvaamiseen käytetty raja-arvo 25 ppb.

Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus

FE_NOTasot ovat minimaalisesti koholla stabiilissa keuhkoahtaumataudissa, mutta ne voivat nousta vaikeamman sairauden ja pahenemisvaiheiden aikana. Tupakoitsijoilla on noin 70 prosenttia alhaisemmat FeNO-tasot. Keuhkoahtaumatautipotilailla FeNO-tasot voivat olla hyödyllisiä korjautuvan ilmavirtauksen tukoksen toteamisessa ja glukokortikoidivasteen määrittämisessä, vaikka tätä ei ole arvioitu suurissa satunnaistetuissa tutkimuksissa.

Yskän variantti astma

FENOlla on kohtalainen diagnostinen tarkkuus yskänvarianttiastman (CVA) diagnoosin ennustamisessa kroonista yskää sairastavilla potilailla. 13 tutkimuksen systemaattisessa katsauksessa (2019 potilasta) FENOn optimaalinen raja-arvo oli 30–40 ppb (vaikka kahdessa tutkimuksessa havaittiin pienempiä arvoja), ja käyrän alla oleva pinta-ala oli 0,87 (95 %:n luottamusväli 0,83–0,89). Spesifisyys oli korkeampi ja johdonmukaisempi kuin herkkyys.

Ei-astmaattinen eosinofiilinen keuhkoputkentulehdus

Ei-astmaattista eosinofiilistä keuhkoputkentulehdusta (NAEB) sairastavilla potilailla ysköksen eosinofiilien ja FENO:n määrä on koholla samassa määrin kuin astmapotilailla. Neljän tutkimuksen (390 potilasta) systemaattisessa katsauksessa, jossa tarkasteltiin NAEB:n aiheuttamaa kroonista yskää sairastavia potilaita, optimaaliset FENO-raja-arvot olivat 22,5–31,7 ppb. Arvioitu herkkyys oli 0,72 (95 %:n luottamusväli 0,62–0,80) ja arvioitu spesifisyys 0,83 (95 %:n luottamusväli 0,73–0,90). Siten FENO on hyödyllisempi NAEB:n vahvistamiseen kuin sen poissulkemiseen.

Ylähengitystieinfektiot

Yhdessä tutkimuksessa, johon osallistui potilaita, joilla ei ollut perussairautta, virusperäiset ylähengitystieinfektiot johtivat FENO:n lisääntymiseen.

Keuhkovaltimoverenpainetauti

NO tunnetaan hyvin patofysiologisena välittäjäaineena keuhkovaltimon hypertensiossa (PAH). Vasodilataation lisäksi NO säätelee endoteelisolujen lisääntymistä ja angiogeneesiä sekä ylläpitää yleistä verisuonten terveyttä. Mielenkiintoista on, että PAH-potilailla on alhaiset FENO-arvot.

FENOlla näyttää olevan myös ennustearvoa, sillä potilaiden, joiden FENO-taso nousee hoidon (kalsiumkanavasalpaajat, epoprostenoli, treprostiniili) aikana, eloonjääminen on parantunut verrattuna niihin, jotka eivät saa hoitoa. Siten PAH-potilaiden alhaiset FENO-tasot ja tehokkaiden hoitojen aikaansaama paraneminen viittaavat siihen, että se voi olla lupaava biomarkkeri tälle taudille.

Primaarinen sädekehän toimintahäiriö

Nenän typpioksidi (NO) on hyvin alhainen tai puuttuu potilailla, joilla on primaarinen sädekehän toimintahäiriö (PCD). Nenän typpioksidin käyttöä PCD:n seulontaan potilailla, joilla epäillään PCD:tä, käsitellään erikseen.

Muut olosuhteet

Keuhkoverenpainetaudin lisäksi muita alhaisiin FENO-tasoihin liittyviä tiloja ovat hypotermia ja keuhkoputkien dysplasia sekä alkoholin, tupakan, kofeiinin ja muiden päihteiden käyttö.